Maasäteily ja vesisuonet

Useissa artikkeleissani ja monien asiakkaiden kohdalla olemme monesti käsitelleet aiheita nimeltä maasäteily ja vesisuonet, mutta mitään laajempaa tietoa aiheesta en ole aiemmin jakanut, joten tässäpä sitä sitten…

Maasäteily

Maasäteilystä on Suomessa tehty lukuisia tutkimuksia. Monet eivät usko ko. ilmiöön ja osa tuntuu olevan immuuni maasäteilyn vaikutuksille. Osa meistä taas ei ole ja maasäteily saa aikaan monia ongelmia. Maasäteily saa aikaan ongelmia solujen aineenvaihdunnassa, mikä taas saa aikaan oireilua kyseisessä lihaksessa tai elimessä. Jos maasäteily osuu esimerkiksi selkään, se voi saada aikaan selän lihasten jumiutumiseen mikä voi johtaa selkänikaman liikkumiseen oikealta paikaltaan ja hermojen puristumisen. Tämän seurauksena ko. hermon ohjaamat elimet eivät toimi täysipainoisesti.

Maasäteily syntyy n 550 km syvyydessä, josta se nousee ristikkona n. 15 kilometrin korkeuteen. Maasäteilyverkko on kattaa koko maapallon ja se kulkee magneettisten etelä- ja pohjoisnapojen kautta sekä itä- ja länsisuunnassa. Päiväntasaajalla maasäteilyverkon silmä on muodoltaan lähes suorakulmainen neliö ja napoja lähestyttäessä verkko pitenee ja kapenee. Etelä-Suomessa verkon koko on noin 150 cm x 200 cm, mutta saattaa vaihdella hieman maaperän mukaan.

Saavuttuaan ilmakehän yläosaa maasäteily kääntyy takaisin alaspäin ja kerääntyy paikkoihin, joissa on staattista sähköä. Tälläisiä ovat mm. sähkölaitteet sekä mm. maanalaiset vesisuonet.

Yksi mielenkiintoinen seikka liittyy Kuuhun ja maasäteilyyn.Täysikuun aikaan maasäteilyn ja vesi­suonten voimakkuus moninkertaistuu. Tämä saa aikaan monissa, joilla on vesisuoni tai maasäteily­ristikko kotonaan sängyn alla levottoman yöunen.

Maasäteily on voiman lähde monelle elolliselle, kuten puille ja hyönteisille. Maasäteilyristeyksissä olevat havupuut pystyvät hyödyntämään sitä kasvussaan ja muurahaiset, kimalaiset, mehiläiset ja tietyt sienirihmastot suorastaan nauttivat maasäteilystä, kunhan energian muuntajana on puu. Esimerkiksi mehiläispesä kannattaa sijoittaa aina maasäteilylinjojen risteykseen, näin hunajantuotto kasvaa voimakkaasti. Mehiläiset myös säilyvät hyvin talven yli, jos ruokaa vain on riittämiin.

Kekomuurahaiset rakentavat pesänsä aina kahden hyvin voimakkaan maasäteilylinjan risteykseen, ja jos samaan risteykseen osuu vielä vesisuoni, muurahaisilla on onnen päivät. Säteilylinjat ovat muurahaisille elintärkeitä, sillä ne saavat pääosan bioenergiastaan maasäteilystä. Muurahaiset rakentavat polkujaankin maasäteilylinjoja pitkin, joilla sijaitsee havupuita eli kuusia ja mäntyjä.

Ihmiselle ja kotieläimille maasäteilyn merkitys on kuitenkin toinen. Puhutaan paremminkin ”haitallisesta maasäteilystä”, sillä sen vaikutus nykyajan heikkokuntoiselle voi olla hyvinkin haitallinen. Monia asiakkaitani vaivaavat maasäteily ja vesisuonet. Ihmisiltä ja kotielämiltä on kadonnut luontainen vaisto väistää näitä haitallisia säteilylinjoja ja siksi vuoteemme, työtuolimme tai –pisteemme, kenties koko asuntomme voi sijaita vaarallisesti vaikuttavilla linjoilla.

Haitallinen maasäteily syö ihmisen tai kotieläimen bioenergiakenttää, ja heikentynyt kenttä altistaa monille sairauksille luontaisen immuniteetin laskiessa sen myötä. Altistuminen maasäteilylle antaa ensimmäiset merkkinsä usein sairaalloisena väsymyksenä. Jonkin ajan päästä kaikenlaiset flunssat ja liikkeellä olevat pöpöt pääsevät ihmiseen helposti käsiksi. Pitkällisen altistumisen tuomat sairaudet taas voivat olla erittäin vakavia. Jos esimerkiksi sängyn paikka on juuri maasäteilylinjalla, ovat siinä vuosikymmeniä nukkuneet voineet sairastua jopa syöpään.

Vesisuonisäteily

Maaperässä tai kallion halkeamissa virtaava pohjavesi aiheuttaa jostain vielä tuntemattomasta syystä virtauksen voimakkuuteen verrannollisen pystysuoran säteilykentän. Säteilyn syntymistä ei ole pystytty selittämään, mutta säteilyn voimakkuus riippuu jollain tavoin veden virtauksen ja maahiukkasten tai mineraalien välisestä kitkavoimasta. Säteilykenttä kohoaa virtauskohdasta kohtisuoraan ylöspäin satojen metrien korkeuteen. Muoviputkessa tai kumiletkussa virtaava vesi aiheuttaa hyvin heikon kentän. Ainoastaan lahjakas ja taitava varvun käyttäjä saattaa testitilanteessa aistia tällaisiakin keinotekoisia kenttiä.

Pohjaveden maanalaisia virtauskanavia sanotaan vesisuoniksi. Nämä vesisuonet päättyvät joskus luonnosta löytyviksi lähteiksi, joista yleensä saadaan parasta mahdollista juomavettä. Pohjavesivirtausten synnyttämiä, varsinkin niiden ihmiselle haitallisia säteilykenttiä, nimitetään puhekielessä myös vesisuoniksi. Tämä aiheuttaa tavalliselle ihmiselle käsitteiden sekaannusta. Lisäsekaannusta aiheuttaa myös se, että muita haitallisia säteilylajeja tulkitaan usein väärin vesisuonisäteilyksi.

Pohjavesivirtausten aiheuttamat säteilykenttien leveydet vaihtelevat muutamasta senttimetristä jopa yli sataan metriin. Näissä kentissä on usein erilaisten virtausnopeuksien aiheuttamia voimakkuuden vaihteluita, jotka saatetaan tulkita erillisiksi vesisuonisäteilylinjoiksi.

Kaivonkatsojat etsivät vesisuonisäteilyn perusteella sopivia kaivon paikkoja. Pelkkä vesisuoni­sätei­lyn voimakkuus ja säteilyjen risteyskohta ei riitä, vaan kaivonkatsojan on osattava myös määrittää poh­javesivirtauksen syvyys, virtauksen suunta, pohjavesialtaan koko kaivon kohdalla, kaivoon va­lu­van virtauksen suuruus eli kaivon mittaushetken aikainen veden maksimituotto. Lisäksi on myös pyrittävä arvioimaan kaivon tuotto pitkinä kuivuuskausina. Kaivonkatsonta vaatii siis runsaasti ko­ke­musta ja on taitolaji. Joskus havaitaan, että vesisuoni ei enää kulje kaivetun kaivon kohdalla ja kai­von tuotto on pienentynyt. Syynä saattaa olla, että veden virtaus on vuosien kuluessa etsinyt itselleen uuden maanalaisen reitin.

Vesisuonisäteilyn voimakkuudelle ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä voimakkuus- eikä haitalli­suus­asteikkoa.

Ihmiset ovat eri tavoin herkkiä vesisuonisäteilylle. Joihinkin ihmisiin tietyllä säteilyvoimakkuudella ei ole mitään vaikutusta ja toiset taas tuntevat olonsa samassa säteilykentässä varsin viheliäiseksi. Jos tietyn voimakkuuksinen vesisuonisäteily vaikuttaa toistuvasti ihmiseen, niin säteilyn haittavaikutuksista voidaan karkeasti soveltaen tehdä seuraava taulukko:

Säteilyn voimakkuus Vesisuonen aiheuttaman säteilyn vaikutukset ihmiseen
0 – 2 Yleensä ei haitallisia vaikutuksia
2 – 3 Erilaisia lievempiä oireita
3 – 5 Kroonisiksi muuttuvia sairauksia
5 – 7 Vakavia sairauksia, kuten syöpää ja sydäninfarkteja
7 – 10 Parantumattomia ja nopeasti eteneviä pahoja sairauksia

Taulukko 1. Vesisuonten voimakkuuden ja haitallisuuden suhde

Vesisuonet ovat oikeastaan suora johdannainen maasäteilylle. Maasätelyn noustessa n. 15 km kor­keuteen se siroaa ja leviää sivuilleen ja laskeutuu alas. Maahan saavuttuaan se kerääntyy staattista sähköä sisältäviin kohteisiin, kuten sähkölaitteiden ympärille ja vesisuonien päälle. Vesisuonet eli maan­alaiset purot ja lähteet muodostavat ympärilleen staattista sähköä ja mitä suuremmasta vesi­mää­rästä on kyse, sen suurempi varaus sen ympärille muodostuu. Vesisuonet ovat ihmisten tervey­den kannalta erittäin haitallisia ja pitkittyessään hengenvaarallisia. Kun suojaus eli bioenergiakenttä ja värähtely ovat alhaalla, alkavat ongelmat. Staattista sähköä ei muodostu muovi- tai metalliputkien ympärille vaan nimenomaan maakollakoidien kanssa, joten vesiputkista ei tarvitse tässä yhteydessä olla huolissaan.

Luonnossa monet eläimet ja kasvit hakeutuvat vesisuonten kohdalle, toisille eläin– ja kasvilajeille se aiheuttaa ongelmia aivan samoin kuin maasäteily. Kalastajien kannattaa ottaa vaari seuraavasta tiedosta. Kalat viihtyvät useimmiten vesisuonien päällä. Vesisuonia voi siis olla hyvinkin syvällä peruskalliossa ja järvien alapuolella.

Kaikissa tapaamisssani syöpä- tai kasvaintapauksissa on syynä olleet maasäteily tai vesisuonet tai joskus molemmat yhdessä. Siksi on äärimmäisen tärkeää oppia tunnistamaan esim. heilurilla ko. asiat ja tehdä jotain asialle.

Vesisuonet voivat hyvin lyhyessä ajassa aiheuttaa herkille ihmisille oireilua. Muistan hyvin, kun vuonna 2009 olin käymässä Meksikossa työmatkalla San Juan del Rio- nimisessä kaupungissa ja hotellini sijaitsi aivan joen varrella. Saavuin hotellille yömyöhään ja menin samantien nukkumaan. Ensimmäisen, todella huonosti nukutun yön jälkeen olin erittäin väsynyt ja minulla oli ongelmia vatsan kanssa, vaikka en ollut syönyt tai juonut vielä mitään paikallista. Olin jopa pessyt hampaani mukanani tuomallani pullovedellä.

Nopean diagnoosin jälkeen totesin, että sänkyni alla oli noin 30 cm välein hyvin voimakkaita vesisuonia, jotka suuntasivat kohti läheistä jokea. Muutamana päivänä jouduin nukkumaan hyvin tiukasti yhdessä nurkassa sänkyä, koska sänky oli kiinteästi paikallaan eikä liikuteltavissa. Muutamassa päivässä vatsan toiminta normalisoitui ja pystyin nauttimaan työmatkasta normaaliin tapaan.

Haluatko oppia tunnistamaan maasäteilyn ja vesisuonet esim. heilurin avulla? Opetamme näitä taitoja Parantajakoulu Evoluution peruskurssilla. Lisätietoja osoitteessa: www.parantajakoulu.com

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *